"Koulussa" viikonloppunakin - Juha Kareksen koulutusviikonloppu

Viimein se sitten oli - kauan odotettu Kareksen koulutusviikonloppu. Viikonloppu sisälsi seuraavaa: lauantaina koko päivä luentoja aiheesta "Koiran rakenne ja liikkeet", ja sunnuntaina muutama luento koiran esittämisestä sekä koiranäyttelyistä, sekä handlerkurssi. Alkuperäinen tarkoitushan oli, että menisin handlerkurssille coton Violan kanssa, koska yhteisiä näyttelyitä on tulossa muutama, mutta neiti päätti aloittaa juoksunsa juuri ennen viikonloppua. Ja niin teki sitten Moonakin.. Ensin oli kauhea mietintä että kenen kanssa nyt sitten menen, kun en missään nimessä halunnut jättää koulutusta välistä. Otin sitten yhteyttä Sannaan, ja hän lupasi, että voin ottaa Sunnyn kurssille! Sunny tuli meille jo perjantaina.

Lauantaina oli aikainen herätys, sillä piti lähteä lenkittämään koirat, ja sen jälkeen kävellä keskustaan, jotta sain kyydin Mainuan koululle. -32 astetta pakkasta ei paljoa inspannut siinä tilanteessa.
Mainuan koululla oli aika viileää, hampaat kalistessa kuunneltiin luentoja. Kares todella tiesi mistä puhui, ja se teki luennoista erittäin mieleenpainuvat ja kiinnostavat. Myös mukavat välikevennykseksi kerrotut tarinat pidensivät taas ikää monella vuodella, naurua riitti salissa. Päivä kului todella nopeaa, ja nyt sitä ollaan paljon viisaampia! Saimme myös sähköpostiin luentojen Powerpointit, joten muistiinpanoja ei tarvinnut tehdä.

Sunnuntaina sitten Sunnykin pääsi mukaan. Alkuun oli muutama luento näyttelyistä, ja niihin liittyvistä asioista. Tämän jälkeen käsittelyyn otettiin kerrallaan yksi iso koira, ja pöydälle meni valmistautumaan yksi pieni koira. Koska tila oli pieni, liikkeet katsottiin vasta erillisessä osassa ulkona. Saimme palautetta vain siitä, että minun täytyy pitää kättä alempana, jotta Sunnyn kaunis ylälinja tulisi paremmin esille.

Etujalat.. Kuva: Tanja Ruotsalainen

Ulos otettiin viiden koiran ryhmiä kerrallaan, jottei kaikkien tarvitsisi paleltua. Me päästiin ensimmäiseen ryhmään. Mentiin muutama kierros yhdessä ympäri, ja sitten yksitellen. Saimme positiivista palautetta juoksunopeudesta, joka ei ollut liian nopeaa, eikä hidasta, ja koira kantoi itsensä siinä vauhdissa hyvin, ja esiintyi edukseen.

Liikettä. Kuva: Tanja Ruotsalainen

Koulutuksesta jäi erittäin hyvä mieli, opittiin paljon uutta, ja esiintymiseen saatiin paljon lisää varmuutta. Nyt sitten vain kehiä kiertelemään Sunnyn kanssa, kai sen saa paljastaa että ei se Seinäjoki mummon viimeseksi näyttelyksi jäänytkään! Sanna antoi minulle kunnian viedä tätä hurmaavaa rouvaa vielä tänä vuonna, kiitos siitä! ♥